Käyntimäärät kasvoivat voimakkaasti Lapin kansallispuistoissa – 1,76 miljoonaa vuosittaista käyntiä

Lapin kansallispuistoihin tehtiin 1,76 miljoona käyntiä vuonna 2021. Käyntimäärät kasvoivat 20 % edellisvuoteen verrattuna, mikä tarkoittaa yli 287 000 vierailua enemmän. Kesäajan käyntimäärät ylittivät talvikauden käyntimäärät reippaasti. Voimakkaan kasvun toivat kotimaanmatkailijat, joka näkyy erityisesti kesäkuukausien luvuissa.

Suosituimpana kansallispuistona jatkoi Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, jossa vierailtiin lähes 700 000 kertaa. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 24 %, mikä vastaa 136 000 yksittäistä käyntiä. Kesävaelluskohteena tunnetun Lemmenjoen kansallispuiston käyntimäärät taas kasvoivat suhteessa eniten, 36 %, yltäen lähes 30 000 käyntiin.

Urho Kekkosen kansallispuiston käyntimäärät ylsivät reippaalla kasvulla uuteen 446 000 käynnin ennätyslukemaan. Kolmanneksi vieraillun kansallispuisto oli Pyhä-Luosto yli 232 000 käynnillä. Riisitunturin kansallispuiston käyntimäärä jatkoi voimakasta kasvua 34 % harppauksella ja Perämeren kansallispuiston käyntimäärä kasvoi 26 % vuoteen 2020 verrattuna.

Kasvun takana oli mm. voimakkaasti kasvanut kotimaanmatkailu, etätyön tekeminen kansallispuistojen läheisyydessä olevilla loma-asunnoilla ja kansallispuistojen ennätyksellinen suosio myös kesäkohteina. Kaikissa kansallispuistoissa kesäajan (touko-lokakuu) käyntimäärät ylittivät talvikauden käyntimäärät reippaasti. Kesäajan kasvu parantaa Lapin matkailun asetelmia ympärivuotisuuden kehittämisessä.

Lapin kansallispuistoissa on kuluneen kahden vuoden aikana investoitu merkittävästi retkeilypalveluihin hallituksen myöntämien tulevaisuusinvestointi- ja erillisrahoituksien turvin. Matkailukeskuksien lähireittejä sekä suosittuja vierailukohteita, kuten Pyhä-Luoston kansallispuiston Isokuru ja Ukko-Luoston päälle vievät portaat, on kestävöity helppokulkuisiksi. Myös maastopyöräilyn suosion kasvu näkyy kesäajan käyntimäärissä.

”Hienoa, että ihmiset ovat löytäneet luontoon! Vaikka käyntimäärät ovat kasvaneet huimasti, olemme toistaiseksi pystyneet vastaamaan niiden tuomiin haasteisiin. Reittien kestävöinti on luonnon kestävyyden näkökulmasta tärkeää ja sitä pitää jatkaa, samoin kuin jäte-, käymälä- ja polttopuuhuollon kehittämistä.” kertoo Lapin aluepäällikkö Pirjo Seurujärvi.