Pääkaupunkiseudun kansallispuistojen koronaruuhka hellitti

Viime vuoden käyntimäärissä on Sipoonkorven ja Nuuksion kansallispuistoissa laskua vuoden 2020 huippulukemiin, jolloin korona ruuhkautti ennätyksellisesti lähiluontokohteita. Metsähallituksen hoitamista kohteista huikea käyntimääräkasvu on Vallisaarella, Helsinki Biennaalin ansiosta Vallisaaressa käytiin vuonna 2021 yli 155 000 kertaa. Toisena nousijana oli Laajalahden luonnonsuojelualue, jonka käyntimäärä oli 123 000. 

Metsähallituksen hoitamissa pääkaupunkiseudun luontokohteissa käyntimäärät ovat korkealla tasolla verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan. Sipoonkorvessa on edelleen 33 prosentin käyntimääräkasvu vuoteen 2019.  Nuuksio on Suomen kolmanneksi suosituin kansallispuisto, vaikka sen käyntimääriä on vähentänyt kansainvälisten vieraiden vähäisempi määrä. Nuuksiossa olikin pientä pudotusta, viisi prosenttia, vuoteen 2019. Nuuksion käyntimäärä oli 314 500 viime vuonna (2020: 367 500 ja 2019: 330 600). Sipoonkorvessa käytiin 146 400 kertaa vuonna 2021 (2020: 204 000 ja 2019: 110 000).

”Luontokohteiden suosion ennustetaan pysyvän korkeana, kun kansainvälinen matkailu elpyy, tapahtumatuotanto vilkastuu ja opastetut ryhmät palaavat. Metsähallitus varautuu monilla toimilla Nuuksiossa ja Sipoonkorvessa. Alueille rakennetaan uusia reittejä ja taukopaikkoja, kestävöidään reittejä ja laajennetaan pysäköintialueita”, sanoo puistonjohtaja Harri Karjalainen Metsähallituksesta. 

Käyntimäärät pääkaupunkiseudulla noudattavat valtakunnallista linjaa, jossa eteläisen Suomen kansallispuistojen käyntimäärä laski ja lisääntynyt kotimaan matkailu taas nosti Lapin ja Pohjois-Suomen suosiota. Etelän käyntimääriä verotti luminen talvi, sillä vain harvoissa kansallispuistoissa eteläisessä Suomessa ylläpidetään latuja ja muita talvireittejä. Myös kuuma kesä vähensi käyntejä sisämaan kansallispuistoissa. Sesonkiaikojen ruuhkaisuus ohjasi myös käyntejä suosituimmista kohteista muille alueille. 

Kansallispuistojen merkitys suomalaisten liikuttajana on korostunut pandemian aikana. Suomen kansallispuistoissa liikuttiin lihasvoimin 43,6 miljoonaa kilometriä mikä vastaa 1 087 kierrosta maapallon ympäri. Liikkumistapoja on monia: keskimääräinen patikkamatka oli 8 km, pyöräilymatka 20 km ja purjehdus- tai melontamatka 25 km. Kuntoilun rinnalla kävijätutkimuksissa korostuvat hyödyt mielenterveydelle.  

Asiakastyytyväisyys oli korkea Suomen kansallispuistoissa: 4,38 asteikolla 1‒5. Asiakkaat saivat mitä tulivat hakemaan: luonnon rauhaa, ainutlaatuisia maisemia sekä hyvinvointia itselleen. Monissa kansallispuistoissa oli myös ehditty parantaa retkeilypalveluja Metsähallituksen Luontopalvelujen saaman erillisrahoituksen turvin, mikä lisäsi asiakastyytyväisyyttä. Myös Metsähallituksen kestävän luontomatkailun yhteistyöyritykset ovat kehittäneet ja monipuolistaneet palvelujaan asiakkaiden toiveiden mukaisesti, ja esimerkiksi lisänneet välineiden, kuten maastopyörien ja lumikenkien vuokraustoimintaa. Tämä näkyy lisääntyneinä asiakasmäärinä ja -tyytyväisyytenä.   

Metsähallituksen hoitamia luontokohteita ovat pääkaupunkiseudulla mm. Nuuksio, Sipoonkorpi, Vallisaari-Kuninkaansaari ja Meikon, Laajalahden, Espoonlahden luonnonsuojelualueet sekä Söderskärin ja Långörenin suojelualueet. 

Metsähallitus