Raportti: Merten muoviroska uhkaa nelinkertaistua vuoteen 2050 mennessä, kriittiset mikromuovipitoisuudet ylittymässä yhä useammilla merialueilla

WWF:n tänään julkaiseman raportin mukaan mikromuovipitoisuuksien kriittinen kynnysarvo on jo ylittynyt Välimeressä, Itä-Kiinan meressä, Keltaisessa meressä sekä arktisessa merijäässä. Muoviroskan negatiiviset vaikutukset näkyvät jo useimmissa merten lajiryhmissä sekä useissa maailman merkittävimmistä meriekosysteemeistä. WWF kehottaa valtioita solmimaan kansainvälisen muoviroskasopimuksen YK:n ympäristökokouksessa helmikuun lopussa.

Merten lisääntyvä muoviroska johtaa merkittäviin ympäristöhaittoihin, ellei toimiin muovin tuotannon ja käytön vähentämiseksi ryhdytä nyt. Tämä selviää yli 2 590 tutkimukseen perustuvasta raportista Impacts of plastic pollution in the ocean on marine species, biodiversity and ecosystems. WWF:n tilaama ja Alfred Wegener Instituutin Helmholtzin polaari- ja merentutkimuskeskuksen laatima raportti tarjoaa tähän mennessä kattavimman analyysin muoviroskan vaikutuksista valtamerien lajeihin ja ekosysteemeihin.

Raportissa varoitetaan, että vuosisadan loppuun mennessä meren mikromuovin määrä voi nousta 50-kertaiseksi. Arvio perustuu ennusteisiin, joiden mukaan muovituotannon odotetaan yli kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä, minkä seurauksena muovijätteen määrä merissä nelinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä.

Mikromuovipitoisuuden ekologisesti vaarallisen kynnysarvon arvioidaan ylittyvän jo nyt esimerkiksi Välimerellä, Itä-Kiinan meressä, Keltaisessa meressä ja arktisessa merijäässä. Pahimmassa tapauksessa tämän kynnysarvon ylittäminen voi johtaa haitallisiin vaikutuksiin lajeille ja ekosysteemeille, ja jopa populaatioiden vähenemiseen.

”Myös Itämerellä muoviroskaantuminen on ongelma. Suuret muovipalat aiheuttavat takertumisriskin linnuille ja merinisäkkäille. Muovia löytyy hiekkarannoilta ja merilintujen pesistä, ja mikromuovia on todettu esiintyvän sekä kaloissa että esimerkiksi sinisimpukoissa”, sanoo Vanessa Ryan, WWF:n meriasiantuntija.

Muoviroskan negatiiviset vaikutukset näkyvät jo useimmissa lajiryhmissä, ja uhkaavat useita maailman merkittävimpiä meriekosysteemejä, kuten koralliriuttoja ja mangrovemetsiä.

Merialueilla, joihin kohdistuu myös muita uhkia, kuten liikakalastusta, ilmaston lämpenemistä, rehevöitymistä tai merenkulkua, muoviroskan negatiiviset vaikutukset voimistuvat. Näiden alueiden uhanalaisille lajeille, kuten Välimeren munkkihylkeille tai kaskeloteille, muoviroska on lisästressitekijä, joka uhkaa populaatioita.

Merten muoviroskaa voidaan ehkäistä kansainvälisellä muoviroskasopimuksella. Se on mahdollista saada aikaan 28.2.-2.3.2022 YK:n ympäristökokouksessa Nairobissa, Keniassa. Yli 2 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa on allekirjoittanut WWF:n vetoomuksen sopimuksen puolesta. Yli 100 globaalia yritystä, yli 700 kansalaisjärjestöä ja 156 maata ovat myös tukeneet sopimusta.

”Vaikka erilaisia muovinkeräyslaitteita on maailmalla käytössä, tärkein keino vähentää muoviroskaa on estää muovin pääseminen vesistöihin. Tämä saavutetaan ainoastaan vähentämällä muovin tuotantoa ja käyttöä, sekä kehittämällä jätehuoltoa ja muovin kierrätystä”, muistuttaa WWF:n Vanessa Ryan.

”Muoviroska on globaali ongelma, joka edellyttää kansainvälistä ratkaisua. Muovi ei tunne valtioiden rajoja; sama tuote voidaan tuottaa, käyttää, kierrättää ja hävittää eri puolilla maapalloa. Siksi kansainvälinen sitova sopimus, jossa muoviroskalle määritellään yhtenäiset standardit ja säädökset, on saatava pikaisesti aikaiseksi”, toteaa WWF:n meriasiantuntija Iiris Kokkonen.

WWF Suomi

Kerromme säännöllisesti uutisia meitä ympäröivästä maailmasta monelta kantilta. Ympäristö, retkeily ja luonto ovat erityisesti tämän sivuston aiheina. Muovi on yksi ajankohtaisista huolenaiheista, jolle etsitään ratkaisuja ympäri maailmaa.