Metsähallitus panostaa luonnonhoitotoimiin: Uhanalaisen hietaneilikan istutukset saivat jatkoa Jämillä

Hietaneilikan istutus on osa paahdeympäristöjen luonnonhoitotoimia, joita Metsähallitus Metsätalous Oy tekee vuosittain osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Luonnonhoidon tavoitteena on parantaa luontotyyppien tilaa sekä turvata niillä elävää lajistoa. 

Jämijärven lentokentän reunat muodostavat tärkeän paahteisia metsäpaloalueita korvaavan ympäristön hietaneilikalle. Kasvupaikkojen laajentamisen tavoitteena on vahvistaa ja laajentaa hietaneilikan nykyisiä kasvupaikkoja. Se tapahtuu siemeniä keräämällä ja kylvämällä, sekä taimia kasvattamalla ja istuttamalla. 

”Uhanalaisten kasvien tai niiden siemenien keruu ja siirto ovat luvanvaraista toimintaa. Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt meille luvan hietaneilikan siemenien keruuseen ja siirtoistustuksiin Jämin kentäa alueelle. Keruun, kasvatuksen ja istutukset on toteuttanut Metsähallituksen tilaamana työnä Villi vyöhyke ry. Nyt istutetut, noin viisisataa tainta lisäävät kantaa merkittävästi”, kertoo suunnittelija Iiro Reinola Metsähallituksesta.

Jere Nieminen istuttamassa hietaneilikkaa Jämillä. (Kuva: Keijo Kallunki)

Hietaneilikoiden taimia lisättiin kentän kiitoratojen reuna-alueille muutamalle sopivalle kasvupaikalle. Ensimmäiset Jämijärven lentokentän alueelta kerätyistä siemenistä kasvatetut hietaneilikat istutettiin viime vuonna. Ne vaikuttavat lähteneen hyvin kasvuun. 

”Kasvihuonekasvatus on osoittautunut hyväksi menetelmäksi lisätä hietaneilikkaa. Kokeilimme viime vuonna myös suorakylvöä, mutta tulos on selvästi istutusta heikompi. Keräämillämme siemenillä on ollut kasvihuoneessa hyvä itävyys. Elokuun puolessa välissä keräsimme siemeniä ensi vuoden taimien kasvatukseen”, toteaa puheenjohtaja Jere Nieminen Villi vyöhyke ry:stä.  

Hietaneilikka (Dianthus arenarius) on harvinainen harjujen kasvilaji. Se on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi ja rauhoitettu koko maassa. Kilpailukyvyltään heikon hietaneilikan uhanalaistumiseen on vaikuttanut muun muassa sopivien kasvupaikkojen umpeenkasvu ja maankäyttö. Kasvi on kuitenkin myös hyötynyt ihmistoiminnasta ja säilynyt korvaavissa elinympäristöissä kuten lentokentillä ja teiden varsilla.

Metsähallitus

Vastaa