Lapin kansallispuistoissa erittäin vilkas kesä

Kotimaan matkailun lisääntyminen kesällä näkyi myös Lapin kansallispuistoissa. Erityisesti heinäkuu oli kaikissa Lapin kansallispuistoissa ennätyksellisen vilkas. Lemmenjoen, Oulangan, Pallas-Yllästunturin, Perämeren, Pyhä-Luoston, Riisitunturin sekä Urho Kekkosen kansallispuistoihin tehtiin heinäkuussa yhteensä 84 800 käyntiä edellisvuoden heinäkuuta enemmän.  

Lapin kansallispuistojen tammi- ja helmikuun suuret käyntimäärät lupasivat ennätysvuotta, mutta koronapandemian takia Lapille tärkeä kevättalven matkailusesonki menetettiin, ja kansallispuistotkin hiljenivät, kun matkustusta kotimaassa kehotettiin välttämään.

Kesä toi Lappiin suuren määrän kotimaan matkailijoita, ja se näkyi selvästi kansallispuistojen reiteillä, taukopaikoilla sekä luontokeskuksissa. Erityisesti heinäkuu oli kaikissa puistoissa todella vilkas, sillä käyntimäärät olivat 22-58 % edellisvuoden heinäkuuta suurempia. Esimerkiksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa vierailtiin yli 33 000, Pyhä-Luostolla 7 600, Lemmenjoella 1 600 ja Urho Kekkosen kansallispuistossa yli 11 000 kertaa edellistä heinäkuuta enemmän.

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa myös toukokuu oli poikkeuksellinen käyntimääriltään. Tuolloin lunta oli tuntureilla vielä paksusti, ja se houkutteli väkeä keväästä nauttimaan tuplaten edelliseen toukokuuhun verrattuna.

Paljon ensikertalaisia ja pyöräilijöitä

Kansallispuistojen palvelut houkuttelivat luontoon ilahduttavasti entistä enemmän ensikertalaisia ja kokemattomiakin, ja se näkyi myös Metsähallituksen luontokeskuksien vilkkautena ja retkeilyneuvonnan tarpeen selkeänä lisääntymisenä. Kyselyt retkeilystä, poikkeusoloista ja alueen matkailuyrittäjien palvelujen, kuten majoituksen ja välinevuokrauksen saatavuudesta, pitivät asiakasneuvojamme kiireisinä.

Suurin osa kansallispuistokävijöistä patikoi perinteisesti, mutta pyöräilijöiden määrä maastossa kasvoi selvästi. Eri tasoisille ja pituisille reiteille on todella paljon kysyntää, samoin kuin matkailuyrittäjien tarjoamille pyörien vuokrauspalveluille.

Retkeilyrakenteilla turvataan luontoarvoja

Kävijöiden määrän kasvu ja uudenlaiset luontoliikuntamuodot lisäävät kansallispuistojen palvelujen kehitys- ja uudistamistarvetta. Hallituksen tulevaisuusinvestointirahoituksella retkeilyn palvelurakenteiden korjausvelkaa on pystytty kuromaan, mutta paljon on vielä tehtävää, ja siihen tarvitaan pitkäjänteistä rahoitusta. Reiteillä ja muilla rakenteilla ohjataan liikkumista kansallispuistoissa ja samalla turvataan puistojen luontoa.

Retkeilykohteisiin on suunnannut paljon uusia retkeilijöitä. Suurimmaksi osaksi luonnossa liikutaan vastuullisesti Retkietikettiä noudattaen luonto ja kanssaretkeilijät huomioiden, mutta parantamisen varaakin on. Selkeästi on tarvetta viestiä sallituista reittivalinnoista ja vastuullisesta retkeilystä, jotta lisääntyneiden käyntimäärien mahdolliset haittavaikutukset luonnolle ja kanssakulkijoille selätetään.