Kuka viljelee ruokasi poikkeusoloissa?

Ukrainan sodan myötä nousi ajankohtaiseksi TTS Työtehoseurassa vuonna 2018 valmistunut ”Leipäturva-tutkimus”. Siinä selvitettiin kuntakohtainen työvoiman ja traktoreiden vähimmäistarve nykyisessä maataloustuotannossa. Lisäksi arvioitiin keinoja, joilla maataloustuotantoa voidaan sopeuttaa poikkeusoloihin, kuten esimerkiksi aseelliseen hyökkäykseen tai sen uhkaan.  

Poikkeusoloissa maamme elintarvikehuolto perustuu maatalouden käytössä normaaliaikana oleviin resursseihin, etenkin työvoimaan ja koneisiin. Poikkeusoloissa traktoreita perävaunuineen voidaan pakko-ottaa kuljetuskalustoksi. Lisäksi asevelvolliset maatalousyrittäjät voidaan määrätä palvelukseen, mutta osa heistä on varattu nykyiseen työhönsä tärkeän yleisen edun vuoksi.    

Tutkimuksen mukaan kuntakohtaisen työvoiman varaaminen kannattaa aloittaa päätoimisista maatalousyrittäjistä ja palkatuista työntekijöistä eläinmäärältään suurimmilta kotieläintiloilta ja peltoalaltaan suurimmilta kasvintuotantotiloilta tuotantosuunnittain. Varattavilta edellytetään monipuolista ammattitaitoa ja hyvää työkykyä, koska töiden kirjo on laaja ja työpäivät pitkiä. 

Nykyisen maataloustuotannon (mallilaskelmat eivät sisällä avomaa- ja kasvihuonetuotantoa) työvoiman ja traktoreiden tarve on kasvintuotannon sesonkiviikkona vähintään 34 570 päätoimista henkilöä ja heille varattua tehokasta traktoria. Henkilötyövuosina laskettuna edellä mainittu luku vastaa suunnilleen maatalouden nykytyövoimaa. Sen sijaan traktoreita tiloillamme on selvästi enemmän – tyypillisesti 2–3 kappaletta tilaa kohti. 

Työvoiman ja traktoreiden määrät suositellaan mitoitettavan poikkeusoloissa kasvintuotannon sesonkiviikkojen vähimmäistarvetta suuremmaksi. Kasvintuotannon sesonkityöt on saatava tehtyä luotettavasti ajallaan enenevässä määrin ihmisravinnoksi tarkoitetun sadon määrän ja laadun varmistamiseksi. Poikkeusoloissa tarvitaan myös varatyövoimaa ja -traktoreita.    

Tutkimuksessa laaditut kuntakohtaiset laskelmat on toimitettu erikseen viranomaisjakeluna. Edellä kuvatut päälinjat ilmenevät TTS:n julkaisusta, joka perustuu Marjatta ja Eino Kollin Säätiön sekä Maatalouskoneiden tutkimussäätiön rahoittamaan tutkimukseen. Kuntakohtaiset laskelmat eivät kuitenkaan ole vapaasti saatavissa.   

TTS Työtehoseura