30-vuotias Kolin kansallispuisto on suositumpi kuin koskaan

Kolin kansallispuisto täyttää tulevana viikonloppuna 30 vuotta. Viime vuonna Kolin kansallispuistossa tehtiin käyntimääräennätys yli 236 000 käyntiä. Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat yksi syy kansallispuistojen suosion nousuun. Suojelualueiden hyödyntäminen matkailussa on mahdollista, kun se sovitetaan yhteen suojelutavoitteiden kanssa.

”Luonto vaikuttaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin myönteisesti. Kävijätutkimukset ja saamamme palaute tukevat tätä ymmärrystä – kävijät kokevat luontoretkillään monipuolisia terveyshyötyjä. Luonto ja siellä vietetty aika tukevat myös mielenterveyttä. Ystäviäkin on voinut tavata luonnossa koronapandemian aikana,” puistonjohtaja Matti Hovi Metsähallituksesta kertoo.

Kolin kansallispuistossa kunnostetaan tulevana kesänä portaita ja pitkospuita. Lisäksi polkujen viitoituksia täydennetään. Hyväkuntoiset ja helppokulkuiset reitit kannustavat retkeilijöitä pysymään poluilla, mikä ennaltaehkäisee maaston kulumista.

”Kerromme asiakkaille Kolin luonto- ja kulttuuriarvoista ja niiden suojelusta. Kannustamme retkeilijöitä toimimaan vastuullisesti ja noudattamaan roskattoman retkeilyn periaatetta sekä Retkietikettiä,” erikoissuunnittelija Katja Vuorensyrjä Metsähallituksesta korostaa.

Kestävän matkailun toteutumista on tärkeää mitata ja seurata. Metsähallitus on laatinut jokaiselle kestävän matkailun periaatteelle mittareita, joiden avulla seuranta toteutetaan. Mittareilla mitataan mm. ympäristön kulumista, alueiden käyntimääriä ja matkailun vaikutuksia paikallistalouteen ja kulttuuriin. Seurannan menetelmänä käytetään hyväksyttävän muutoksen rajoihin perustuvaa LAC-menetelmää (Limits of Acceptable Change). Kolin kansallispuiston viime vuoden virkistys- ja matkailukäytön kestävyyden seurantatietojen mukaan ekologinen kestävyys ei näyttäisi olevan vaarassa, sen sijaan kävijätyytyväisyydessä ja rakenteiden kunnossa on kirimistä.

LAC-menetelmä perustuu päätöksentekoon siitä, kuinka paljon vaikutusta ympäristöön sallitaan. Jokaiselle seurantamittarille määritellään tavoitearvon lisäksi raja-arvo, joka on alin tai ylin arvo, joka kullekin mittarille voidaan hyväksyä. Nykyisen tilanteen mittausten perusteella voidaan tarvittaessa jo etukäteen ryhtyä ennaltaehkäiseviin korjaaviin toimenpiteisiin, mikäli sovitut raja- arvot uhkaavat ylittyä tai alittua.

Lumikenkäilijät Kolilla. (Kuva: Saara Lavi)


Kolin kansallismaisema on ollut yli 100 vuotta valtion hoidossa

Kolin kansallismaiseman ydinosa, kolme vaarojen lakialueen maatilaa, hankittiin valtion omistukseen vapaaehtoisilla kaupoilla 10.9.1907. Tavoitteena oli suojella Kolin metsäistä vaaramaisemaa kansallisen identiteetin symbolina ja tulevaisuuden matkailukohteena. Kolin valtionpuiston hoitajaksi tuli silloinen Metsähallitus.

Kolin valtionpuisto siirtyi vuoden 1924 alussa silloisen Metsätieteellisen tutkimuslaitoksen (Metla) hallintaan. Kokonaisvastuu Kolin maa-alueista ja matkailukiinteistöistä siirtyi Metlalle vuonna 1991, kun alueesta muodostettiin luonnonsuojelulakiin perustuva kansallispuisto. Laki Kolin kansallispuistosta tuli voimaan 10.4.1991. Kolin kansallispuisto perustettiin edustavan pohjoiskarjalaisen vaara-alueen, vanhojen metsien ja niiden eliöstön sekä Kolin kansallismaiseman keskeisen osan suojelemiseksi, kaskitalouden luomien maisemien ja kasviyhdyskuntien ylläpitämiseksi sekä ympäristöntutkimusta, ympäristövalistusta ja luonnonharrastuksen edistämistä varten. Kolin luontokeskus Ukko avattiin vuonna 2000. Kolin kansallispuisto siirtyi Metsäntutkimuslaitokselta (Metla) Metsähallituksen hoidettavaksi uudelleen vuoden 2008 alussa.

”Kansallispuiston perustamisen puolesta teki merkittävän työn Kolin suojeluryhmäksi nimetty joukko paikallisia aktiiveja. He tekivät aktiivista vaikuttamistyötä ja keräsivät yli 80 000 allekirjoitusta puiston perustamiseksi. Tasakymmeniä juhlitaan Kolilla yhdessä retkeilijöiden kanssa myöhemmin, kun koronatilanne sen sallii,” Katja Vuorensyrjä sanoo.

Metsähallitus

Vastaa