Yritysmaailma tarvitsee edelläkävijöitä luontokadon torjuntaan

Viikko sitten juhlittiin Rudus LUMO -ohjelman taivalta ja luonnon monimuotoisuutta, jonka eteen Ruduksella on tehty työtä jo kymmenen vuotta. Vaikka muisteltiin menneitäkin, niin katse on vahvasti tulevaisuuteen. Haasteissa ja tasoissa löytyy, ja kenties yksi monista tärkeistä kysymyksistä on, miten voidaan onnistuneesti huomioida samoilla toimenpiteillä sekä luontoarvot että ilmastovaikutukset.

Rudus LUMO 10 vuotta -juhlaseminaarissa tärkeiden teemojen kattaus oli vaikuttava. Luonnon monimuotoisuus nousee nyt vauhdilla ilmastonmuutoksen torjumisen rinnalle. 

Yritysten ja markkinoiden on otettava entistä vahvempi rooli luontokadon torjunnassa. Työtä ei voi jättää vain edelläkävijäyritysten harteille.
Näin Sitran yliasiamies Jyrki Katainen kiteytti tulevien vuosien suuren haasteen.

–Kaikki luontokatoon vaikuttavat tekijät eivät ole globaaleja. Voimme vahvistaa monimuotoisuutta myös paikallisesti. Rudus on malliesimerkki toiminnasta, jossa yhdistetään liiketoiminta ja paikallisen luonnon monimuotoisuus, Katainen sanoi.

Miten LUMO-ohjelma sai alkunsa?

Rudus käynnisti vuonna 2012 LUMO-ohjelman, jota lähdettiin kehittämään yhteistyössä luontoasiantuntijoiden kanssa. 

–Olemme näyttäneet, että kiviainestoiminta ja luonnon etu eivät ole vastakkain, Ruduksen entinen toimitusjohtaja ja yksi LUMO-ohjelman käynnistäjistä Lauri Kivekäs totesi.

Ohjelmassa on perustettu kivenoton päätyttyä kymmeniä luontoalueita, joiden luonto- ja virkistysarvot ovat suuremmat kuin alkuperäisen metsän. Mieleenpainuvia LUMO-projekteja muistellessaan Kivekäs mainitsi yhden yllättävyydessään ylitse muiden: Hausjärvellä Ryttylän entisestä sora-alueesta tuli lopuksi virallinen luonnonsuojelualue uuden omistajan toimesta.

Käytännön tekoja ja sitoutunut henkilöstö

Ruduksen toimitusjohtaja Mikko Vasaman mielestä luonnon monimuotoisuuden tukeminen tarkoittaa käytännön tekoja ja sitoutunutta henkilöstöä. Se on kannattavaa myös liiketoiminnalle. 

–Hyvä maine vastuullisena maa-ainesten käyttäjänä nopeuttaa lupaprosesseja. Vastuullinen toiminta on myös entistä keskeisempi kriteeri rahoittajille. Lisäksi se vaikuttaa houkuttelevuuteen työnantajana, Vasama totesi. 

Luonnon monimuotoisuuden mittaamisen haasteet

Ruduksen ympäristöpäällikkö Terhi Rauhamäki kertoi, että LUMO-ohjelma on laajenemassa suorasta toiminnasta koko arvoketjuun. Rudus on mukana Sitran ja Fibsin järjestämässä pilottiohjelmassa, jossa päästään testaamaan ensimmäisten joukossa maailmassa SBT Network -verkoston kehitteillä olevia ohjeistuksia tiedeperusteisten luontotavoitteiden asettamiseksi koko arvoketjuun.   

–Olemme pitkällä suoran toimintamme vaikutusten mittaamisessa ja toimenpiteiden toteutuksessa ja seurannassa. Seuraava askel vaatii tuotteidemme elinkaariarviointia luontovaikutusten näkökulmasta ja pohdintaa siitä, mikä on oleellista hankintaketjujemme toiminnoissa, Rauhamäki kertoo ja jatkaa:

–Oleellista on yhteistyö kumppaneiden kanssa. Yhteistä pohdintaa tarvittaisiin siihen, mitä tietoa mitataan ja miten luontovaikutuksia voidaan vähentää yhteistyössä koko arvoketjussa. 

Yhteiskunnan ohjausta

Seminaarin arvovaltainen paneeli peräänkuulutti toimia, joilla torjutaan sekä luontokatoa että ilmastonmuutosta. Myös luontokadon torjuntaan tarvitaan yhteiskunnan ohjausta. Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen ehdotti kompensaatiomekanismia, jolla yritys voisi hyvittää monimuotoisuudelle aiheuttamiaan haittoja.

–Vihreässä siirtymässä yrityksille on luotu kannustimet laittamalla hiilelle hinta. Vastaavaa markkinaehtoista järjestelmää tarvitaan myös luonnon monimuotoisuudessa, Ollikainen kuvasi. 

Rudus Oy