Valkohäntäpeurakannan kasvu pysähtyi

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Suomessa oli talvella 2021–2022 noin 109 000 valkohäntäpeuraa (95 % luottamusväli 99 000–119 000). Kanta pieneni edellisvuodesta noin 9,5 %. Muutos on kannanhoidollisten tavoitteiden mukainen ja rohkaisee jatkamaan kannanhoidon edellyttämää pitkäjänteistä työtä.

Valkohäntäpeurakannassa on sataa aikuista kohden 59 vasaa (95 % luottamusväli 56–61) ja aikuisissa 1,37 naarasta yhtä urosta kohden (95 % luottamusväli 1,22–1,65 naarasta/uros).

− Päättyneen metsästyskauden ennätyssuuri lähes 74 000 yksilön saalis vastaa edellisen kanta-arvion laskelmaa kannan kasvun pysäyttämiseen tarvittavasta saalismäärästä, kertoo erikoistutkija Sami Aikio Lukesta.

Syksyllä 2022 alkavalla metsästyskaudella kannan koon pienentäminen nykyisestä edellyttäisi 63 000–69 000 yksilön saalismäärää. Arvio perustuu nykyisen kannan koon ja rakenteen tunnuslukuihin.

Kanta pieneni kaikilla riistakeskusalueilla

Valkohäntäpeurakanta pieneni kaikilla riistakeskusalueilla ja valtaosalla (82 %) valkohäntäpeurajahtia harjoittavista hirvitalousalueista. Yksilömääräisesti muutos oli suurin Satakunnassa (-3000 yksilöä, -14,9 %), Etelä-Hämeessä (-2900 yksilöä, -14,3 %) ja Uudellamaalla (-1600 yksilöä, -7,6 %). Prosentuaalinen muutos oli suurin Rannikko-Pohjanmaalla (-860 yksilöä, -17,6 %).

Havainnoista uutta tietoa vasatuotosta

Suomen valkohäntäpeurakannan kokoa on arvioitu vuodesta 2016 alkaen bayeslaiseen tilastotieteeseen perustuvan populaatiomallin avulla. Malli ottaa huomioon vuotuisen saaliin, metsästäjien paikalliset kannan koon arviot, vasatuoton, ikä- ja sukupuolijakauman sekä peurakolareiden ja ilveksen aiheuttaman poistuman.

Päättyneellä kaudella kerättiin ensimmäistä kertaa koko maan kattavasti valkohäntäpeuran jahdinaikaisia näköhavaintoja, joiden perusteella vasatuotosta saatiin aiempaa luotettavampi arvio. Kannanarvioinnin alueellisen tarkkuuden parantaminen edellyttää, että havaintojen kerääminen jatkuu runsaana ja alueellisesti kattavana.

Valkohäntäpeuran metsästys on ollut tuloksekasta koronapandemiasta huolimatta. Poikkeusolot ovat sen sijaan voineet vaikuttaa kannanarvioinnissa käytettyihin peurakolari- ja liikennemääriin. Tuloksia tarkasteltaessa on siksi hyvä huomioida, että pariin viimeiseen vuoteen sisältyy aiemmasta poikkeavaa satunnaisvaihtelua.

Luonnonvarakeskus