Sulan ajan käyntimäärät Lapin retkeilykohteilla kiilaamassa talvisesongin ohi – heinäkuussa vilkkainta

Kotimaan matkailu on jatkanut kasvuaan Lapissa. Poikkeuksellisen vilkas kesä näkyy Lapin kansallispuistojen käyntimäärissä. Ne ovat kasvaneet tammikuusta heinäkuun loppuun sijoittuvalla ajanjaksolla 27–50 %.

Heinäkuu on ollut selkeästi vuoden vilkkain kuukausi Lapissa. Vain Pyhä-Luoston ja Pallas-Yllästunturin kansallispuistojen heinäkuun käyntimäärät (31 100 ja 109 000) jäivät maaliskuuta jälkeen muutamilla tuhansilla käynneillä. Urho Kekkosen kansallispuistossa heinäkuun käyntimäärä (77 200) kasvoi 21 % edellisvuoteen verrattuna ja oli lähes kaksinkertainen viiden vuoden takaiseen verrattuna. Myös syrjäisemmille kohteille on löydetty vilkkaasti. Pyhä Nattasella Sompion luonnonpuistossa kesä-heinäkuun käyntimäärät kaksinkertaistuivat vuodentakaisesta.

Sulan ajan käyntimäärät touko-lokakuussa niin Lemmenjoen, Urho Kekkosen, Pyhä-Luoston kuin Pallas-Yllästunturin kansallispuistoissa olivat vuonna 2020 suuremmat kuin talvikuukausina. Vuoden 2021 käyntimäärien perusteella trendin voi odottaa jatkuvan. Kesän käyntimäärien kasvua vauhdittanut pyöräilyn vakiintuminen patikoinnin rinnalle.

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto käyntimäärien kasvu oli lukumäärällisesti suurinta. 124 000 käynnin kasvu tammi-heinäkuussa kasvatti käyntimäärää 36 % edellisvuoteen verrattuna. Urho Kekkosen kansallispuistossa käyntimäärät kasvoivat 32 %, Pyhä-Luoston kansallispuistossa 27 % ja Lemmenjoen kansallispuistossa 50 %. Käyntimäärien perusteella on selvää, että kansallispuistoissa on nähtävillä uusi pysyvä kysyntätaso.

Käyntimäärien kasvu lisää opastamisen ja huollon määrää

Luontoon on löytänyt yhä useampi vasta retkeilyn aloittanut. Tämä on huomattu erityisesti luontokeskuksien asiakaspalvelupisteissä, joissa on ollut suuri tarve perustason retkeilyneuvonnalle varusteista retkivinkkeihin. Pääosin luonnossa on liikuttu Retkietiketin mukaisesti, mutta kasvavat käyntimäärät ovat tuoneet mukanaan myös lieveilmiöitä. Lapin luontokohteiden huoltoväliä on jouduttu tiivistämään ja luonnosta on löytynyt kasvava määrä roskaa, vaikka käytössä on roskattoman retkeilyn periaatteet.

Luontoarvot, asiakasturvallisuus ja matkailun kehittyminen edellyttävät pysyvää rahoitustason nostoa

Metsähallituksen Luontopalvelut on saanut erilaisina erillisrahoituksina 38 miljoonaa euroa tälle hallituskaudelle kansallispuistojen ja muiden suosittujen luontokohteiden palvelurakenteiden korjaukseen ja kehittämiseen.

”Ilman tätä rahoitusta olisimme olleet täysin pulassa jo entisten käyntimäärien kanssa, saatikka näin suuren kasvun myötä. Tämä tehty investointi tuottaa hyötyä jatkossakin, kunhan nykyisessä hallitusohjelmassa ja kehysriihessä sovittu perusrahoituksen taso toteutuu myös tulevaisuudessa”, Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Henrik Jansson toteaa.

”Jatkossakin meillä on varmasti myös investointitarpeita, ja samaan aikaan parannamme kustannustehokkuuttamme ja tuottavuuttamme.”

Lapin luontokohteita on kunnostettu merkittävästi

Metsähallituksen Luontopalvelujen saama erillisrahoitus on auttanut vastaamaan jo vuosia jatkuneeseen käyntimäärien kasvuun.

Pyhä-Luoston kansallispuiston Isokuruun on tehty metallirunkoinen ja puupäällysteinen esteetön 1,3 km pituinen reitti sekä Uhriharjun metalliportaat. Perinteisempää rakentamista edustaa Martimoaavan (4,5 km) ja Viiankiaavan (2 km) soidensuojelualueilla uusitut pitkokset.

Urho-Kekkosen kansallispuistoon Rautulammelle on rakennettu uusi ja moderni autio-ja varaustupa piharakennuksineen. Suunnittelussa on huomioitu asiakkaiden käyttötarpeet, huoltohelppous sekä kestävyys. Rautulammen autio- ja varaustupa aukeaa 6.9.2021 ja sinne odotetaan kymmeniä tuhansia kävijöitä vuosittain.

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa on kunnostettu yli 30 taukopaikkaa ja kestävöity yli 10 km kesäretkeilyreittejä mm. Pallakselta Olokselle vievä kävely- ja maastopyöräilyreitti. Käsivarren erämaahan Saarijärvelle on rakennettu uusi autio-ja varaustupa palvelemaan tulevia retkeilijöitä.

”TE-keskusten työllistämistuella palkattiin 10 työntekijää. Ylimääräisten käsiparien merkitys korostui erityisesti tänä kesänä, kun käyntimäärien kasvuun ja taukopaikkojen huollon lisääntymiseen oli mahdoton varautua etukäteen”, kertoo Tunturi-Lapin puistonjohtaja Pekka Sulkava.

Metsähallitus