Saamelaiskäräjät pettynyt esitettyihin pyyntirajoituksiin Tenolla

Suomi ja Norja esittävät lohenkalastusta Tenolla sallittavaksi erittäin rajoitetusti padolla ja verkolla tulevalla kalastuskaudella. Lohen vapakalastusta ei esitetä sallittavaksi lainkaan. Saamelaiskäräjien mukaan pyynti tulisi sallia padon ja verkon lisäksi myös vavalla, joka yhtä lailla kuuluu saamelaisten perinteisiin pyyntimuotoihin Tenolla. Myös pidemmät pyyntiajat olisivat tarpeen erityisesti paljon ennakkovalmisteluja vaativissa pyyntimuodoissa.

Saamelaisille on erittäin tärkeää, että Tenon lohikannat voivat hyvin ja että niiden tilaa pyritään parantamaan myös tulevana kesänä voimakkain rajoituksin. Rajoitustoimet tulee kuitenkin kohdistaa ensisijaisesti sellaiseen lohenpyyntiin, joka ei nauti perustuslain ja kansainvälisten sopimusten suojaa.

– On väärin rajoittaa saamelaisten perusoikeuksien käyttöä ja toteutumista Tenolla valtioneuvoston asetuksen tasolla. Asiasta tulisi säätää lailla, jolloin esimerkiksi perustuslakivaliokunta voisi päästä arvioimaan perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten olemassaoloa. Tämä edistäisi saamelaisen oikeusturvaa asiassa, toteaa Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Saamelaiskäräjät ja maa- ja metsätalousministeriö ovat neuvotelleet saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisesti Tenon kalastussopimuksen 6 artiklan mukaisista kalastussäännön muutostarpeista tulevalle kalastuskaudelle alkuvuoden aikana kolme kertaa: 21.1, 4.2 ja 8.3. Viimeisimmässä neuvottelussa 8.3 kävi ilmi, että Suomi ja Norja olivat jo päättäneet prosessin ja että luonnos tulevan kalastuskauden rajoituksista oli lähetetty lausuntokierrokselle sekä Norjassa että Suomessa ennen kuin saamelaiskäräjälain mukainen neuvottelumenettely oli käyty loppuun.

– Olemme hyvin pettyneitä ministeriön menettelyyn. Meillä ei ollut tosiasiallista mahdollisuutta neuvotella luonnoksen sisällöstä ja vaikuttaa siihen ennen lausuntokierrokselle lähettämistä, jatkaa Koivisto.

Anni Koivisto

Tenon lohikantojen suojelu vaatii toimia

Tenon lohikantojen tilaa tulisi pyrkiä parantamaan ennen kaikkea lohenpoikasia syövien petokalojen pyynnillä, ilmastonmuutoksen vaikutusten hillinnällä sekä lohen ja sen saaliseliöiden merikalastukseen puuttumalla.

Saamelaiskäräjät on esittänyt, että esimerkiksi nuottaus tulisi sallia koko Tenolla hoitokalastuksena kyttyrälohien, haukien ja siikojen poistoa varten edellyttäen, että lohet päästetään takaisin jokeen. Sekä paikallisia että matkailijoita tulisi kannustaa muun kalan pyyntiin vavalla. Lisäksi tulisi harkita koskelon kevätpyynnin lisäämistä, jonka kautta saataisiin rajattua lohenpoikasia ravinnokseen käyttävien koskeloiden määrää. Saamelaiskäräjät on esittänyt, että kyttyrälohi määriteltäisiin haitalliseksi vieraslajiksi, jolloin sen poistaminen Tenosta olisi tehokkaampaa.

Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia Tenon lohikantoihin olisi syytä tutkia nykyistä tarkemmin ja laajemmin, jotta saataisiin tietoa ja sitä kautta keinoja ilmastonmuutoksen vaikutusten hillintään myös Tenon lohikantojen osalta.

Lisäksi Saamelaiskäräjät on edellyttänyt, että tulevan kalastuskauden osalta kalastusrajoitusesityksessä tulee vaatia rajoituksia myös lohenpyyntiin merellä. Rajoituksissa tulee kuitenkin huomioiden merisaamelaisten alkuperäiskansaoikeudet.

Saamelaiskäräjät

Trackbacks & Pings

  • Tenojoen taimenet kasvaneet ja kanta vahvistunut - Luontoretkelle.fi :

    […] Tenon taimenkantojen biologisessa rakenteessa on tapahtunut selviä pitkäaikaismuutoksia. Saaliissa 1980–1990-luvuilla varsin yleisesti esiintyneet pienet, yhden merikasvukauden taimenet ovat lähes kadonneet ja useamman kasvukauden isommat yksilöt ovat lisääntyneet. Tämä osaltaan selittää Tenon taimenen keskikoon kasvua. […]

    5 kuukautta ago

Vastaa