Naalin pesintä Suomessa on todennäköisempää kuin vuosikymmeniin – vapaaehtoiset tutkivat vanhoja pesäpaikkoja Lapissa

Pohjois-Lapissa on tehty viime vuosina aiempaa enemmän havaintoja naalista, ja asiantuntijat uskovat lajin pesinnän olevan nyt todennäköisempää Suomessa kuin vuosikymmeniin. Parhaillaan Kilpisjärvellä käynnissä olevan kurssin myötä Metsähallitus ja WWF ovat kouluttaneet yhteensä parikymmentä vapaaehtoista koluamaan mahdollisia pesäpaikkoja, jotta pesintä ei jäisi huomaamatta.

Naalin pesintä on varmistettu edellisen kerran Suomessa vuonna 1996. Viime aikoina naalikannat ovat kuitenkin elpyneet monilla Ruotsin ja Norjan tunturialueilla ja Suomessakin naaleista on tehty aiempaa enemmän havaintoja. Kahteen otteeseen on jo ollut pesintäyrityskin, kun naalipari on viihtynyt vanhalla pesäpaikalla ja sen läheisyydessä pidempiä aikoja.

Vuoden 2021 aikana maastoon on toimitettu lisää naalien ruokinta-automaatteja ja parhaillaan on menossa WWF:n ja Metsähallituksen Luontopalveluiden järjestämä naalin pesäpaikkojen inventointikurssi.

Naalit käyttävät tyypillisesti pesinnässään esi-isiensä suotuisiin paikkoihin kaivamia vanhoja luolastoja, jotka säilyvät asumattominakin vuosikymmeniä maastossa tunnistettavina.

”Vanhoja naalin pesäpaikkoja tunnetaan Suomesta noin kaksi ja puoli sataa. Vapaaehtoiset voivat olla meille suureksi avuksi niiden vuosittaisessa tarkistamisessa”, Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila sanoo.

”Ruotsin, Norjan ja Suomen yhteinen naalikanta on tällä hetkellä arviolta 400 aikuista yksilöä. Suojelutoimien avulla naapurimaissa kasvaneen naalikannan myötä realistinen tavoitteemme on saada naali jälleen pesimään myös Suomessa”, WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen sanoo.

”Siksi on tärkeää, että mahdolliset pesäpaikat inventoidaan vuosittain. Jos pesintä havaitaan, naalia voidaan auttaa lisäruokinnalla ja tunturialueille levittäytyneen ketun poistopyynnillä”, Tolvanen jatkaa.

Metsähallitus ja WWF järjestävät nyt toisen kerran Suomessa äärimmäisen uhanalaisen naalin pesäpaikkojen inventoijen koulutuksen.

“Rakkaus arktisen alueen herkkään luontoon on vienyt minut lukuisille vaelluksille paitsi Pohjolan tuntureille, myös Huippuvuorille ja Grönlantiin, joissa olen saanut tutustua naalien elämään. Vapaaehtoinen pesien inventointi tarjoaa konkreettisen tavan osallistua naalin suojelutyöhön”, sanoo koulutukseen osallistuva Tea Ahjosaari.

WWF perusti vuosien tauon jälkeen uudelleen naalityöryhmän vuonna 2020 yhdessä Metsähallituksen kanssa koordinoimaan naalin suojelutyötä. Metsähallitus on myös mukana pohjoismaisissa Felles Fjellrev -hankkeissa, ja WWF sai viime vuonna merkittävän tuen naalityölle Fjällrävenin Arctic Fox Initiativelta.

WWF Suomi

Arctic fox (Vulpes lagopus, Alopex lagopus), female on a den.

Vastaa