Metsähallituksella on iso rooli jokihelmisimpukan suojelutyössä – raakun suojelun strategia valmistui

Jokihelmisimpukan eli raakun suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma on valmistunut. Raakku on erittäin uhanalainen laji, jonka häviämisuhka on ilmeinen. Metsähallituksella on suuri rooli raakun suojelussa: raakun luontaisia esiintymiä on eniten pohjoisen Suomen valtionmailla, ja käynnissä on monia hankkeita ja toimia, joilla edistetään raakkukantojen elinvoimaisuutta. Hallituksen HELMI-ohjelman rahoitus on ratkaisevaa raakun suojelussa.

Raakun suojelussa tärkeää on ajantasainen tieto lajin esiintymistä ja niiden tilasta. Metsähallituksen luontopalvelujen SALMUS-hankkeessa etsittiin uusia raakkuesiintymiä parilta sadalta joelta ja purolta. Uusia esiintymiä löytyi 13 Koutajoen, Kemijoen ja Oulujoen vesistöstä. Tänä vuonna aloitetaan myös raakkuvesistöjen kunnostus.

Lapissa raakkuja kartoitettiin noin 50 jokikilometrillä mm. Lutolla. Kokonaan uusia raakkupopulaatioita löytyi viisi, mikä on merkittävä lisäys tiedossa olevien populaatioiden listaan. Monista raakun elinympäristöksi sopivista virtavesistä ei raakkua kuitenkaan löytynyt. 

Tiedon saatavuus toimijoille on keskeisimpiä lajin suojelua edistäviä toimia. Luontopalvelut tallensi paikkatietojärjestelmiin kaikkien Suomen tiedossa olevien raakkuesiintymien tiedot, ja aineisto on jaettu eri toimijoiden käyttöön Luonnontieteellisen keskusmuseon Lajitietokeskuksen kautta. Nyt nämä raakkuesiintymät  voidaan ottaa huomioon maankäytössä ja metsien hoidossa. Metsähallitus Metsätalous Oy onkin varmistanut raakkuesiintymien huomioon ottamisen tallentamalla tietojärjestelmiinsä tunnettujen raakkupurojen varteen suojavyöhykkeet.

”Nykyisen hallituksen Helmi-ohjelman rahoituksella on suuri merkitys siihen, että voimme eri tavoin parantaa erittäin uhanalaisen ja Suomen pitkäikäisimmän eläinlajin kantojen elinvoimaisuutta”, sanoo Metsähallituksen luonnon- ja kulttuuriperinnön suojelun päällikkö, raakkutyöryhmän puheenjohtaja Tuula Kurikka.

Raakun hyväksi on saatu myös EU-rahoitusta. Esimerkiksi EU-rahoitteisessa Freshabit IP hankkeessa Etelä-Suomen uhanalaisten raakkupopulaatioiden tilan parantamiselle saatiin uutta toivoa, kun Jyväskylän yliopiston kanssa yhteistyössä kasvatettuja nuoria jokihelmisimpukoita palautettiin Mustionjokeen ja Ähtävänjokeen. Laji ei enää luontaisesti lisäänny siellä.

Freshabit IP -hankkeessa on myös toteutettu Mustionjoen Natura-alueelle kaksi kalatietä, jotka edistävät joen vaelluskalakannan palauttamista. Raakun toukat kehittyvät lohen tai taimenen kiduksissa, joten elinvoimainen vaelluskalakanta on välttämätön raakun säilymiseksi.

Metsähallitus