Hiitolanjoki vapautuu vaellusesteistä

Äärimmäisen uhanalaisen Laatokan järvilohen elämän edellytykset parantuvat roimasti, kun sen pääsyn lisääntymisalueille estävät voimalaitospadot puretaan Hiitolanjoesta ja kosket palautetaan luonnontilaisiksi. WWF oli jo 20 vuotta sitten mukana poistamassa vaellusesteitä Hiitolanjoesta ja osallistuu nyt suurtyön rahoittamiseen.

Venäjän ja Suomen rajan yli virtaavan Hiitolanjoen kolmeen voimalaitokseen on useiden vuosien ajan yritetty saada kalateitä alueen luonnonvaraisen järvilohikannan pelastamiseksi. Yritykset voidaan vihdoin lopettaa, sillä Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö on tehnyt sopimuksen Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten lunastamisesta. Niiden välissä oleva Lahnasenkosken voimalaitos on jo säätiön omistuksessa.

Kaikki kolme patoa puretaan, ja niiden alta vapautuvat kosket kunnostetaan mahdollisimman luonnontilaisiksi. Hiitolanjoen vapauttaminen auttaa äärimmäisen uhanalaista Laatokan järvilohta, jonka Suomen-puoleiset lisääntymisalueet jäivät voimalaitospatojen taakse lähes sata vuotta sitten.

”Vesiin rakennetut esteet ovat suurin syy vaelluskalojemme uhanalaisuuteen. Hiitolanjoki vapautuu vaellusesteistä kokonaan, kun kaikki kolme isoa patoa puretaan. Kyseessä on sekä kokoluokaltaan että merkitykseltään täysin ainutlaatuinen padonpurkuprojekti Suomessa”, sanoo WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen.

”Hiitolanjoen vapautuminen on hieno menestystarina, jonka eteen myös WWF on pitkään toiminut. Olimme parikymmentä vuotta sitten rahoittamassa vedenalaisten rakenteiden purkamista rajavyöhykkeellä, ja nyt saamme olla mukana, kun joki vapautuu vaellusesteistä kokonaan. Nostan hattuani paikallisille toimijoille, jotka ovat väsymättömästi ajaneet Hiitolanjoen vapautumista kaikkien näiden vuosien ajan”, sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Pienten voimalaitosten purkamisella valtava hyöty uhanalaiselle virtavesiluonnolle

Hiitolanjoesta purettavat voimalaitokset ovat niin pieniä, ettei niillä ole käytännön merkitystä Suomen energiantuotannolle*. WWF:n tavoitteena on, että tulevaisuudessa vesistämme puretaan turhat, käytöstä poistuneet ja energiantuotannolle merkityksettömät voimalat uhanalaisten vaelluskalakantojen palauttamiseksi.

”Hiitolanjoen vapauttaminen on merkittävä ensiaskel vesiympäristölle haitallisesta mutta energiantuotannon kannalta tarpeettomasta minivesivoimasta luopumisessa. Jos kaikki alle viiden megawatin tehoiset vesivoimalaitokset poistetaan, vesivoimapadoista vapautuu 18 kokonaista vesistöä eli tuhansia kilometrejä elinympäristöä uhanalaisille vaelluskaloille”, Vilhunen sanoo.

Koskien kunnostaminen aloitetaan heti tänä kesänä. Kokonaisuudessaan patojen purkamiseen ja koskien ennallistamiseen kuluu kuitenkin useampi vuosi. WWF ja Lassi Leppinen Säätiö ovat yhdessä ennallistamistyön merkittävin osarahoittaja julkisrahoituksen jälkeen.

Vastaa