Tammisaaren saariston kansallispuisto kasvattaa suosiotaan – Jussaröön pääsee nyt myös yhteysaluksella
Tammisaaren saariston kansallispuisto koetaan kiinnostavana kotimaan matkakohteena. Suuri osa kävijöistä palaa kansallispuistoon uudelleen, paljastaa viime vuonna alueella teetetty kävijätutkimus. Tänä vuonna Jussarön saaren palvelutarjonta kasvaa yhteysaluksella, uusilla majoitustiloilla ja lasten leikkipaikalla.
Tammisaaren saariston kansallispuiston kesäkausi on alkanut, ja tänä vuonna puistoon pääsee helposti myös ilman omaa venettä. Tammisaaren satamasta liikennöi uusi yhteysalus Jussarön saarelle toukokuusta syyskuun loppupuolelle saakka.
Jussarössä vieraileville on tarjolla myös entistä enemmän palveluita. Saaren majoituspalvelut kasvavat kolmella Lapellandin majoitusvaunulla, jotka ovat kävijöiden varattavissa. Vaunut ovat pienien mökkien kaltaisia majoitteita, joissa on huonekalut, kuivakäymälä ja juokseva vesi. Vaunut otetaan majoituskäyttöön kesäkuussa.
Jussarössä on lisäksi uutta tekemistä lapsille: saarella on puinen kalastajalaiva-leikkipaikka, jossa lapset voivat harjoitella merellä kulkemista, solmujen tekemistä ja kalalajien tunnistusta. Leikkipaikalta löytyy myös merimerkkien pienoismalleja, joilla merenkävijän liikennesäännöt voi ottaa haltuun.
Jussarön saaren kahvila Cafe Ön laajentaa myös tarjontaansa. Tämä kesänä terassilla voi limonadin lisäksi nauttia alkoholillisia virvokkeita, sillä kahvilalla on nyt A-oikeudet. Myös keittiöstä saatavien eväiden tarjonta paranee.
Kansallispuiston kävijät tyytyväisiä erityisesti retkeilymahdollisuuksiin
Tammisaaren saariston kansallispuisto täyttää vierailukohteena kävijöiden odotukset hyvin, selviää viime vuonna kansallispuistossa teetetystä kävijätutkimuksesta. Kansallispuiston valtakunnallisesti vertailukelpoinen kävijätyytyväisyysindeksi oli 4,08 maksimin ollessa 5.
Kävijät nauttivat erityisesti kohteen omaleimaisesta luonnosta, retkeilyreiteistä ja –rakenteista.
Palveluista tyytyväisimpiä oltiin maiseman vaihtelevuuteen, yleiseen siisteyteen ja ympäristön viihtyisyyteen, laitureihin ja rantautumispaikkoihin, yleiseen turvallisuuteen ja polkureitistöön.
Eniten kehitystoiveita taas tuli palvelutarjonnasta, kuten välinevuokrauksesta, yrittäjien palveluista ja erityistarpeiden huomioimisesta.
Aiempaan, vuonna 2012 toteutettuun kävijätutkimukseen verrattuna kävijämäärä on yhdeksässä vuodessa noussut huomattavasti: vuonna 2012 kävijöitä oli noin 41 500, kun vuonna 2021 kävijämäärä oli noin 59 400.
Tammisaaren saariston tunnettuus onkin kasvanut, ja kotimaan matkailijoiden osuus on kasvanut paikallisiin kävijöihin nähden. Ensikertalaisia retkeilijöitä on aiempaa enemmän, mutta tyytyväisyys käyntikohteisiin näkyy myös vierailijoiden palaamisena: kävijätutkimukseen vastanneista 69 prosenttia oli käynyt Tammisaaren saariston kansallispuistossa aiemmin.
Kansallispuiston suosion kasvuun vaikuttaa myös koronaepidemia: kiinnostus luontokohteisiin ja lähimatkailuun on kasvanut koko maassa.
Kävijätutkimuksen tutkimusaineisto kerättiin paperisella ja sähköisellä kyselylomakkeella kesäkuun ja lokakuun 2021 välisenä aikana. Kävijätutkimukseen vastasi yhteensä 400 kävijää. Vastaajien keski-ikä oli 48 vuotta. Suurin kävijäryhmä oli 35–44-vuotiaat (27 %). Seuraavaksi suurimmat kävijäryhmät olivat 45–54-vuotiaat (24 %) ja 55–64-vuotiaat (21 %). Kävijätutkimukseen saivat osallistua 15 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat kansallispuistossa vierailleet kävijät.
Tammisaaren saariston tavoittaa myös julkisilla liikennevälineillä
Kansallispuisto on suosittu erityisesti veneilijöiden retkikohteena, mutta ainutlaatuisen luonto- ja historiakohteen tavoittaa myös ilman omaa venettä. Tammisaaren satamaan pääsee bussi- ja junayhteydellä pääkaupunkiseudulta, ja yhteysalus Tammisaaren satamasta Jussarön saarelle liikennöi Jussarön saarelle syyskuun loppupuolelle saakka. Toukokuun ja syyskuun aikana yhteysalus liikennöi viikonloppuisin, kesäkuusta elokuuhun myös arkisin.
Saaristossa on upeiden luontomaisemien lisäksi myös kulttuurihistoriallisesti kiinnostavaa koettavaa: Jussarön kaivossaari on suojeltu valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä. Tavallisuudesta poikkeava magneettikenttä Jussarössä on ollut tiedossa ainakin 1600-luvulta alkaen, ja viimeistään 1700-luvulla se osattiin yhdistää kallioperässä olevaan rautapitoiseen magnetiittiin. Tiedettiin, ettei Jussarön lähellä voinut luottaa kompassin näyttämiin suuntiin.
Jussarön rautaa alettiin hyödyntää ensin 1834–1861 ja myöhemmin Vuoksenniska Oy:n projektissa 1954–1967. Vanhan kaivostoiminnan jäljet näkyvät edelleen saarella. Suosittu vierailukohde onkin hylätty “rautapiha” sekä “Iron beach”, tavallista tummemman värinen hiekkaranta, jonne on tuotu kaivoksissa murskattua rauta-ainesta.
Älgön saarella taas sijaitsee entisöity 1940-luvulta peräisin oleva kalastajatila Rödjan. Tila on melonnan maailmanmestari (1950) ja olympiakultamitalisti (1952) Thorvald Strömbergin lapsuudenkoti.