Luontomatkailubuumi on houkutellut Linnansaareen ja Punkaharjulle joukoittain ensikertalaisia

Kotimaan matkailun kasvu näkyy Linnansaaren kansallispuiston sekä Punkaharjun ja Puruveden alueen juuri valmistuneiden kävijätutkimusten tuloksissa. Ensikertalaisten kävijöiden osuus on kasvanut roimasti, Linnansaaressa yli 60 prosenttiin ja Punkaharjullakin lähes kolmasosaan. 

Ensikertalaiset muuttavat totuttua kävijäkuntaa molemmissa luontokohteissa. Ensi kertaa vierailevat ovat keskivertokävijää nuorempia. Punkaharjulla ensikertalaiset harrastavat muita useammin retkeilyä ja pyöräilyä. Linnansaaressa he ovat nostaneet päiväretken yöpymistä suositummaksi käyntimuodoksi. 

Punkaharjun kokonaiskäyntimäärä oli tämän vuoden alkupuoliskolla noin viidenneksen nousussa verrattuna viime vuoteen. Linnansaaressa nousua oli muutama prosentti. Vuoden 2020 käyntimäärä oli Punkaharjun luonnonsuojelualueella ja tutkimuspuistossa 161 000 ja Linnansaaren kansallispuistossa 35 000. Vuoden 2021 luvut valmistuvat alkuvuodesta 2022. 

Lähiseudun ulkopuolelta Punkaharjulle ja Linnansaareen tulevista kotimaan matkailijoista lähes joka kolmas tulee pääkaupunkiseudulta. Kävijätutkimusten vastaajien kotikunnista nousevat kolmen kärkeen Helsinki ja Espoo. Myös paikalliset asukkaat ovat molemmilla alueilla merkittävä kävijäryhmä. 

Kotimaan matkailijoiden rahankäyttö kasvaa 

Koronapandemia on siirtänyt matkailuun liittyvää kulutusta kotimaan kohteisiin. Punkaharjun kävijätutkimuksen mukaan vierailijat käyttävät rahaa koko Savonlinnan matkailualueella keskimäärin 157 euroa käyntikertaa kohden. Tämä on noin kaksi kertaa enemmän kuin edellisessä tutkimuksessa 2016–2017. Kulutuksen ja kävijämäärän kasvun ansiosta kävijöiden paikallistalouteen jättämä summa on noussut lähes 28 miljoonaan euroon vuodessa. 

Punkaharjua erämaisemmassa Linnansaaren kansallispuistossa talousvaikutukset eivät kuitenkaan ole nousseet. Perinteisesti suuri ulkomaalainen kävijäkunta on pienentynyt, mikä näkyy lovena matkailutuloissa. Aiempaa harvempi luontomatkailija valitsee matkalleen vain yhden luonto- tai matkakohteen. Sen sijaan he kiertelevät samalla reissulla useassa paikassa, kuten eri kansallispuistoissa. 

“Tulosten perusteella voidaan todeta, että usean luontokohteen verkosto on matkailijoille selkeä vetovoimatekijä Saimaan alueella ja Itä-Suomessa. Kohteet kasvattavat myös matkailijoiden viipymää Savonlinnan seudulla”, toteaa asiakaspalvelupäällikkö Teppo Loikkanen Metsähallituksesta. 

Kehuja tulipaikoille, jäteasioissa totuteltavaa 

Useista tekijöistä koostuva kävijätyytyväisyys on sekä Linnansaaressa että Punkaharjun ja Puruveden alueella hyvällä tasolla. Sitä kuvaava indeksi ylittää molemmissa kohteissa arvon neljä asteikolla yhdestä viiteen. Punkaharjulla kävijät ovat erityisen tyytyväisiä maiseman vaihtelevuuteen sekä ulkoilureitteihin. Linnansaaressa kiitosta saavat etenkin tulipaikat ja polttopuut sekä Linnavuoren näköalapaikka ja luontopolku.  

”Olemme panostaneet esteettömiin palveluihin muun muassa laiturirakenteissa ja huusseissa. Kaikessa maastorakentamisessa pyritään huomioimaan mahdollisimman hyvin eri kohderyhmät”, kertoo Metsähallituksen suunnittelija Leo Parkkonen. 

Punkaharjun ja Puruveden alueella tyytyväisyys on jopa hieman noussut edellistutkimuksesta. Metsähallitus on parantanut alueen reittejä, kuten harjun kupeessa kulkevaa Topeliuksen polkua, ja myös yrittäjien tarjoamat palvelut ovat monipuolistuneet. 

Jätekäytäntö harmittaa joitakin tutkimusten vastaajia. Metsähallitus noudattaa luontokohteissaan roskattoman retkeilyn periaatetta, joka on vielä vieras osalle kävijöistä. Roska-astioita ei ole, vaan jokaisen tulee viedä mennessään se minkä tuokin. Roskaton retkeily kuitenkin toimii, sillä vastaajat antavat hyvän arvosanan yleisestä siisteydestä. Varsinaisia häiriötekijöitä kävijät kokevat molemmissa kohteissa hyvin vähän. Liiallista kävijämäärää pitää häiritsevänä kuitenkin hieman useampi kuin aiemmin. 

Kasvava ja entistä moninaisempi kävijäkunta on huomioitava Linnansaaren ja Punkaharjun kehittämisessä ja asiakasviestinnässä, jotta luontokohteissa vierailu on jatkossakin mahdollisimman miellyttävä kokemus kaikille kävijöille. 

Toistuva tutkimus antaa vertailtavaa tietoa 

Metsähallitus tekee yhdenmukaisia kävijätutkimuksia noin viiden vuoden välein suosituissa suojelu-, retkeily- ja historiakohteissa. Tulokset auttavat parantamaan palveluita sekä seuraamaan ja suunnittelemaan suojelualueiden kestävää virkistyskäyttöä. 

Linnansaaren kansallispuiston kävijätutkimus on osa Luonto-Saimaa-hanketta. Punkaharjun ja Puruveden alueen kävijätutkimus toteutettiin osana sisävesien luonnon tilan parantamiseen keskittyvää Freshabit Life IP -hanketta. Aineistot on kerätty vuoden 2021 talvi- ja kesäkaudella. 

Metsähallitus